sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Vanhan talon aarteita

Eilen pihan perältä kuului toisen tytön pieni huuto, että saako äiti näitä syödä? Kävin katsomassa mitä hän tarkoittaa ja siellähän niitä oli villiintyneen kasvillisuuden seassa useamman puskan verran. Nimittäin marjapensaita!



En ole ehtinyt jokaista kolkkaa pihasta vielä kovin tarkalla silmällä käydä katsomassa, mutta tänään heti aamusta suuntasin oksasaksien kanssa tuonne pihan perälle. Useampi tunti siinä vierähti, kunnes kaikki turha kasvillisuus oli poissa ja nyt pihan perällä komeilee nätissä rivissä mustaviini- ja punaviinimarjapensaat. Ihanaa! Metsämansikoita olemme pihalta löytäneet jo melko paljon ja niitä napsitaan suuhun sitä mukaan kun kypsyvät, mutta nyt onkin sitten tiedossa isompi sato herukoiden suhteen.

Karsin tosiaan muun kasvillisuuden pois ja jätin marjapensaat omille paikoilleen. Tyhjensin loput mustat kuorikatteet muutaman puskan alle ja reunustin ne lopuksi luonnonkivillä. Näistä tuli kivan näköiset! Vielä pitää hakea lisää katetta, niin saadaan loppujen puskien juuret siistin näköisiksi.

Täytyy laitella vielä parempia ja laajempia kuvia, kun saan kokonaisuuden valmiiksi!

Toinen yllätys oli kaksi suurta puuta näiden marjapensaiden edessä. Puutarhatuntemus ei todella ole vahvinta lajiani ja olinkin luullut näitä puita omenapuiksi, mutta luumujahan sieltä näyttää puskevan! Mahtavaa!



Hyötypuutarahan lisäksi talosta löytyneitä aarteita on vanha puutarhapenkki sekä jonkun joskus itse veistämät jakkarat, jotka siirsin takapihalla suuren ikkunan eteen istuskelupaikaksi. Sain äidiltäni useamman amppelin verran mansikoita ja ne reunustavat nyt kivasti tätä istuskelupaikkaa. Vanhalle penkille voisi jossain vaiheessa näyttää maalisutia, niin pääsisi sekin taas uuteen loistoonsa.


Kun koko päivän on viettänyt pihalla, täytyypi nyt suunnata salille ja illaksi saunaan. Leppoisaa sunnuntain jatkoa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Luetuimmat