torstai 17. heinäkuuta 2014

Kaksosten rytmi - näin meillä

Kaksosten rytmi ja rytmittäminen puhututtaa varmasti jokaista monikkoperhettä ja ajattelin kirjoitella minun mielipiteistäni ja meidän kokemuksista tämän vajaan neljän kuukauden ajalta.

Vasemmalla neiti B ja oikealla neiti A

Esikoisen kohdalla mentiin erittäin lapsentahtisesti, poika syntyi täysiaikaisena ja osasi itse pitää huolen syömisistään. Ei siis ollut huolta, ettei olisi herännyt syömään. Yritettiin tehdä heti selväksi yön ja päivän ero. Iltaisin himmennettiin valoja, rauhoituttiin ja yösyötöillä ei juteltu ja hoidettiin vain pakolliset vaipanvaihdot. (Mikä kyllä meidän pojan kohdalla tarkoitti, että vaippa oli vaihdettava joka syötöllä...). Yöllä myös syötöt ja vaipanvaihdot tehtiin hämärässä. Vaikka poika söi ensimmäiset 8kk useamman kerran yössä, tuli selkeä rytmi päiviin hänen kohdallaan melko nopeasti. Yöllä syönnin jälkeen jatkettiin kuitenkin saman tien unia.

Kaksosuutiset saatuamme aloin heti miettiä kaksosten rytmittämistä ja lueskelin raskausaikana netistä aika paljon asiasta. Päädyin pyrkimään siihen, että tytöt saataisiin alusta asti samaan rytmiin ja yön ja päivän erottelua yritetään samalla tavalla kuin esikoisen kohdalla. Arjen helpottamiseksi tyttöjen kohdalla ei ole voitu noudattaa lapsentahtisuutta samalla tavoin kuin esikoisen kanssa. Toki aika moni muukin asia on hoidettava eri tavalla kahden kuin yhden vauvan kanssa.



Tytöt syntyivät rv 35+1 ja olivat sen verran pienipainoisia, että piti herätellä kolmen tunnin välein syömään. Kun kasvu lähti hyvään nousuun kummallakin, saatiin noin kuukauden päästä antaa tyttöjen herätä itse syömään. Aluksi kumpikin jatkoi kolmen tunnin välein syömistä, varmaan tottumuksesta, mutta nopeasti öiden unipätkät pitenivät, päivisin syötiin kuitenkin edelleen noin kolmen tunnin välein ja iltaa kohden tiuhemmin. Nyt jo reilusti toista kuukautta tytöt ovat nukahtaneet yöunillensa klo 20-21, syötetään heidät vielä ennen omaa nukkumaanmenoa noin kymmenen aikaan ja usein molemmat vetelevät sikeitä aamuseitsemään. Neiti B saattaa joinain öinä herätä kolmen-neljän aikaan syömään, mutta jatkaa uniaan heti syönnin jälkeen. Yöllä ei siis enää herätetä toista vaikka toinen heräisi syömään.

Tuntuu, että tytöt tajusivat alusta alkaen yön ja päivän eron. Liekö asiaan vaikuttanut se, että päivisin meillä on aikamoinen meno tuon vilkkaan esikoisen johdosta ja aika tarkkaa kellon lyödessä kahdeksan illalla, saapuu hiljaisuus taloon pojan käydessä nukkumaan!



Tytöt heräävät aamuisin vaihtelevasti klo 7-8, herätän toisen tytöistä viimeistään tunnin kuluttua ensimmäisen heräämisestä. Näin aamu-unet ajoittuvat samaan aikaan. Aamuisin kyllä helpottaakin, jos kaikki kolme lasta eivät herää täysin samaan aikaan. Joinain "unelma-aamuina" ovat kaikki heränneet noin puolen tunnin välein. Tässä ehtii rauhassa hoitaa jokaisen aamutoimet! Näitä aamuja on kuitenkin ollut valitettavan harvoin...

Aamupäivällä molemmat nukkuvat 2-3 tuntia ulkona vaunuissa, tämän jälkeen ollaan taas noin pari tuntia hereillä ja jatketaan unia. Iltapäivisin kumpikin nukkuu pari lyhyempää pätkää, välillä eri aikoihin. Loppuillan kumpikin on sitten hereillä.

Meillä tyttöjen samaan aikaan syöttäminen ei ole onnistunut kovin hyvin, kumpikin haluaa maitonsa yleensä sylissä ja leuat vuotavat välillä pahastikin jos pullon tukee esim harsoilla ja yrittää syöttää sitterissä. Helpointa siis on, kun se nälkä ei yllätä ihan samaan aikaan! Yhtäaikaa syöttämisessä on kuitenkin meillä helpottanut Gracon "koliikkikeinu", jossa sitteri on korkeassa jalustassa. Itse pystyy istua sohvalla toinen sylissä ja sitterikeinu on sopivalla korkeudella, että pystyy pitämään toisen pulloa. Tämä on kuitenkin meillä aika harvinaista.

Syömisten kohdalla päivisin pyritään siis siihen, että syövät peräjälkeen, tai jos mies on kotona, niin samaan aikaan. Iltapäivien ja iltojen pikkutorkkujen suhteen ei olla oltu niin tarkkoja, tässä mennään enemmän yksilöllisesti ja lapsentahtisesti. Pääasia, että yhdet pidemmät päiväunet nukkuvat samaan aikaan. Näin saa annettua esikoisellekin jakamatonta huomiota! Ja toisaalta tuo iltapäivien eriaikaisuus on välillä hyväkin, silloin saa annettua vain toiselle tytöistä kerrallaan huomiota.



Minä olen aina ollut ja olen edelleen tarkka esikoisenkin päiväuni- ja syömisrytmeistä ja uskon noudattavani samaa linjaa myös tyttöjen kohdalla. Mielestäni arkea helpottaa, kun päivissä on tietty rytmi. Uskon tämän luovan myös lapselle tietynlaista turvallisuudentunnetta.

Miten te toimitte? Lapsentahtisesti vai rytmitetysti?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti